Linnainmaan Motonetin avajaiset 22.5.
Kun viime vuonna tuli tieto, että Tampereelle ollaan rakentamassa uutta Motonetiä, toimituksessamme herättiin heti odottelemaan avajaisia mahdollisen makkaratarjoilun toivossa. Avajaisten oli tarkoitus olla vasta myöhemmin kesällä, mutta niitä aikaistettiin tavaratalon nopean valmistumisen takia. Tieto avajaisista tuli mainoslehtisestä, jossa oli ”työkalukiertueen” päivämäärät – eli makkaraa lukuisissa eri myymälöissä. En kuitenkaan jaksanut lähteä Lielahteen tai Pirkkalaan, sillä niihin on sen verran matkaa. Mutta Linnainmaan avajaiset oli koettava.
Uusi myymälä sijaitsee Prismalta Kaukajärvelle päin liittymän kupeessa – paikassa, jonka autoilijat vaikuttavat tuntevan vieressä vieläkin olevan autopesulan tiimoilta. Itse olin käsityksessä, että Motonet avautuisi Citymarketin suunnille, mutta huomasin erehtyneeni, kun bongasin uuden liikkeen bussin ikkunasta. Hei, tuossa se jo on – äkkiä ulos!
Avajaisissa oli heti aamusta kahdeksalta ollut jaossa autopesutuotteita ym. sisältäviä laatikoita, mutta niitä jonottaakseen olisi pitänyt olla paikalla tosi aikaisin, ja toisekseen makkaranpaisto alkoi vasta kymmeneltä.
Saavuin paikalle n. klo 13. Pääoven luona jaettiin Red Bull -tölkkejä, ja heillä oli myös teknojytkemusaa luukuttava mainosauto. Makkaranpaistopiste oli sivummalla erillisen korjaamorakennuksen edessä. Saapuessani paikalle, makkarat olivat juuri loppuneet. Paistaja kertoi, että muutamassa tunnissa on mennyt 2000 kpl, ja kolmesta kaupasta on laarit tyhjennetty. Eipä aikaakaan, kun pakettiauto kurvasi pihaan, ja sieltä kannettiin pahvilaatikoittain Atrian ja Grillimaisterin laatikoita (Lidlissä siis käyty) sekä useampi lava Meiran sinappia. Nappasin odotellessani kupin kahvia.
Makkarat saatiin tulille nopeasti, ja grilli oli ilmeisesti erittäin hyvä, sillä myös paistaminen tapahtui todella nopeasti makkaroiden kuitenkin ollen hyvin paistuneita. Makkaralogistiikka tuntui olevan kunnossa sekä hankinnan että valmistuksen suhteen. Tällaista tehokkuutta en ole aiemmin makkaranjakotapahtumissa kokenut. En nyt osaa sanoa varmasti, oliko kyse Urho- vai Wilhelm-makkarasta, mutta lihaisa se oli ja oikein hyvä. Paluubussissa minut valtasi jotenkin autuas olotila.
En käynyt tällä ensivisiitillä liikkeessä sisällä ollenkaan rahavarojeni ollessa sangen rajalliset, mutta tulen varmasti käymään siellä silloin, kun tarvitsen jotakin. Lielahden Motonetissä olen käynyt aniharvoin sen sijainnin takia, mutta uusi myymälä täydentää mainiosti Itä-Tampereen tavarataloja kuten Tokmannia ja Puuiloa.
Kaukajärvi 60 v. Kakkukahvit 23.5.
Kauksun K-Supermarket on nykyisen kauppiaansa aikana kunnostautunut hyvänä ilmaistarjoiluiden järjestäjänä (ja on muutenkin miellyttävä ja hyvän valikoiman omaava ruokakauppa). Olen ollut siellä avajaiskakulla, naistenpäivänkakulla sekä jollakin makkaralla. Nyt he järjestivät kahvitus-kakutuksen Kaukajärven kaupunginosan 60-vuotisjuhlien kunniaksi.
Aikaisemmalla kerralla kahvinkeittimien kanssa oli ongelmia, ja jono venyi ovelle asti. Tällä kertaa homma pelitti, eikä jonoa juuri ollutkaan. Kakkua jakelemassa oli joukko nuoria apulaisia, jotka kantoivat sutjakasti kakkupaloja jonossa seisoville ilman että tarjoilupöydän ääreen olisi tarvinnut jäädä norkoilemaan ja odottelemaan, että sieltä jotakin murusia suuhun putoilee.
Pitempi jono oli itse asiassa oheisohjelmaan. Paikallisella huoltoyhtiöllä Kartanon kiinteistöpalveluilla oli onnenpyörä, josta voitin karkkiaskin. Vaihtoehtoinen palkinto oli että osallistuu arvontaan, jossa voi voittaa kodinsiivouksen tai ikkunanpesun. Ehkä ikkunanpesun olisin voinut ottaa, mutta en usko, että kukaan ulkopuolinen siivooja saisi paljon tehtyä kämpälleni, jossa on niin paljon tavaraa, enkä sinne mielelläni ottaisikaan ketään ihmettelemään. Karkkiaski oli hyvä palkinto. (Jos kysytte mitä se sisälsi, niin siinä oli samoja Halvan hedelmä- ja salmiakkiruutuja, joita vaalien tiimoilta sain SDP:n karkkiaskista.) Samalla tiskillä oli myös toinen kilpailu, jossa sai kertoa, mikä on Kaukajärvessä parasta. Laitoin että järvi ja metsät.
Paikalla oli myös Lions Club esittelemässä toimintaansa tai jotain, mutta en jaksanut tai uskaltanut mennä katsomaan heidän tiskiään tarkemmin, kun heillä ei edes päällepäin ollut mitään ilmaista tarjolla. Heillä tosin on valokuvakilpailu, johon voi osallistua netissä pitkin kesää. Siihen voi osallistua Kaukajärvi-aiheisilla kuvilla.
Jaa, niin, se tärkein. Oliko kakku hyvää? No, kyllähän se ilmeisesti oli, kun se katosi lautaselta niin nopeasti, ettei sitä ehtinyt kauheasti analysoimaan. Kakun syöminen kahvi toisessa kädessä oli sen verran hankalaa, että se synnytti niin suurta yhteisöllisyyttä kuin suomalaisilla voi olla; ”Tän voi laittaa tähän hyllyn päälle”. ”Joo”. Tottapuhuakseni joka kerta kakulla kauksulaisten kanssa syntyy ainakin jotakin small talkia. Onhan tietenkin yhteinen paikallinen kakkuilu suurta ystävyyden juhlaa.
24.5. Säästä energiaa -päivä
Ilmalämpöpumppuja myyyvä Pirkanmaan EnergiaFiksu ilmoitti paikallislehdessä tapahtumastaan, jossa olisi tarjolla kahvia ja makkaraa. Se kuulosti hieman jännittävältä, sillä en varsinaisesti ole potentiaalinen ilmalämpöpumpun ostaja. Mutta kaipa sinne on luvallista mennä vain aistimaan tehokasta ilmalämpöpumpputunnelmaa ja syömään makkaraa. Säästä energiaa -päivänä säästän energiaani kulkemalla monta kilometria yhden makkaran perässä.
Saapuessani paikalle, ei pihalla näkynyt grilliä. Kuin Clint Eastwood saluunaan, astelin järkähtämättömin askelin sisään liikkeeseen, johon en normaaliolosuhteissa koskaan menisi. Pienehkössä liiketilassa oli noin viisi henkilökunnan edustajaa, tuotteiden esittelijää. ym. aiheeseen liittyvää henkilöä – eikä käsittääkseni yhtäkään asiakasta. ”Päivää – täälläkö on makkaraa”, aloitin niin itsevarmana kuin tilanteessa kykenin. ”Kyllä, oikea paikka”. No niin, tästä päästään alkuun.
Makkarat olivat tavanomaisesta grillitarjoilusta poiketen höyrytettyjä, mikä oli mukavan erilainen lähestymistapa. Jo lehtimainoksessa oli Wigrenin logo, ja seinällä oli myös aiheeseen liittyvä kyltti. Selvä. Tosin, mieltäni jäi kaivelemaan, ei kai vaan syöntipapereisssa ollut Lihajalosteen possulogo. Vai oliko se Wigrenin logo? Nyt toimittajanne ei ole hoitanut työtään huolella, sillä en ottanut kuvaa tarjoilupöydästä. Kuitenkin tilanne oli siinä määrin hämmentävä, etten osannut siinä pienessä huoneessa alkaa kuvailemaan. Höyrytetty makkara oli mukavan kypsä, mutta se oli aika pehmeää laatua. En uskoisi Wigreniksi, vaan pikemminkin mieleen tuli Atrilli-tyyppiset perusmakkarat. Tämä jäi nyt kyllä hieman mysteeriksi. Vai olikohan tämä nyt se Lihajalosteen höyrymakkara? En voi nyt omasta huolimattomuudestani johtuen alkaa liikaa kritisoimaan ilmaiseksi saatua, mutta muistuttaisin ihan yleisesti kaikille ilmaisten makkaroiden jakajille, että olkaapa tarkkoina sen suhteen, mitä laatua on tarjolla.
Onko tällaisessa pummailussa sitten ylipäätään mitään tolkkua jos ei itse ole millään tavalla potentiaalinen maksava asiakas kyseiseen liikkeeseen? No, kyllä ehdottomasti on siinä mielessä, että tällaisissa tilaisuuksissa kyseessä on lähtökohtaisesti markkinointi; mikäli minulle tulee ikinä elämässä tilanne, että tarvitsen ilmalämpöpumppua, niin muistan varmasti ensimmäisenä sen ilmalämpöpumppufirman, jossa oli parhaat ilmaiset makkarat. Ja nyt Nauhalaisen lukijatkin tietävät, mistä ilmalämpöpumppuja saa mikäli yllättävä tarve iskee keskellä päivää.
12.6. Kunkun karkelot
Keskustassa Kuninkaankulman K-supermarketissa juhlittiin, jolloin liikekeskuksen sisäaulassa makkaraa oli jakamassa kuuluisan keskustorin nakkikioski Nakkifakiirin uusi siireltävä koppi, jota voi jatkossa tilata erilaisiin tapahtumiin. Höyrymakkaran sai nopeasti eikä jonoa ollut. Kyseessä oli Lihajalosteen höyrymakkara, joka oli sellaista grillimakkara-kokoa ja mallia eikä lenkkimäinen niin kuin höyrymakkarat usein ovat. Siinä oli kyllä samaa näköä kuin EnergiaFiksun makkarassa. Aulatilassa oli myös muuta ohjelmaa, mm. viulunsoittaja sekä tikanheittokisa.
Kiitoksia kaikille makkarantarjoajille ja kenties (kauhuksenne?) nähdään taas!
Maistelureissut urakoi: Pietari H.
Kerro mielipiteesi!